Syyskuu 2018 - Ongelmat leikkauksen jälkeen

Pian leikkauksen jälkeen ilmeni kuitenkin ongelmia:

Terve,
kyselisin tässä vain, että onko syytä olla huolissaan, kun 
- Vessakäynnillä onnistuu saamaan ulos vain n. 1dl ilman katetrointia, monesti ei sitäkään ja suihku on tosi heikko. Sen jälkeen katetrilla tulee 3…5dl. Kipu on aina aikamoinen.
- Tilanne oli sama heti leikkausta seuraavana päivänä kestokatetrin poistamisen jälkeen, eli mitään muutosta ei oikeastaan ole tapahtunut.
- Tilanne on huonompi kuin ennen leikkausta

 PP

Hei. Tässä vaiheessa ei kannata asiasta huolestua. Aika usein höyläyksen jälkeen virtsaaminen on kivuliasta alkuun ja virtsaus ei välttämättä heti muutu paremmaksi kun toimenpidealueella on turvotusta. Aikaisempia kokemuksia kun ei vastaavalla tavalla tehdystä toimenpiteestä ole, en osaa sanoa kuinka paljon tuo säästävä toimenpidemuoto vaikuttaa virtsauksen alkuvaiheen ongelmiin. Joka tapauksessa nyt ei voi tehdä muuta kuin seurata tilanteen kehittymistä. Kuukauden päästä ollaan asiassa viisaampia.

 Mika

Moro,
pakko kysyä vielä lisää, vaikka kuukautta ei ole mennytkään. Tilanne on mennyt huonommaksi, eli normaalisti virtsaa ei enää tule lainkaan. Viime tiistaina (4.9.) se väheni pikkuhiljaa puolesta desistä nollaan ja sen jälkeen ei ole tullut mitään. Kipu kylläkin on kova yrittäessä, se oli 8…9 asteikolla 0…10 (jos 10:ssä menee taju).  Pari kertaa sen tuloksena oli päänsärky, joka onneksi meni Buranalla ohi. Nyt kivun suhteen ollaan ehkä pykälää alempana.

Katetroimalla tulee hyvin sekä katetrin läpi, että sen ulkopuolelta. Tästä varmaan voi päätellä, että turvotus ei enää ole ongelma.  Voiko kyseessä olla jokin pala tai hyytymä, joka katetrilla aukeaa, mutta joka siirtyy aina sen jälkeen takaisin tukkeeksi?  Onko tällaisia tullut vastaan ja mitä niille voi tehdä?  Vai onko kyse jostain muusta?

PP

No onpas kiusallinen tilanne. On toki mahdollista että joku hyytymä tai kudoskappale tukkii virtsausta. Vähän aikaista sinne on tähystämään vielä lähteä kun paraneminen vielä aika lailla kesken. On näissä tapauksissa toisinaan suht aikaisinkin toki katsottu. Uskoisin että saisin järjestettyä niin että esim. 20.9. aamupäivästä voisi taysissa tehdä tähystyksen polilla. Toinen vaihtoehto on Valkeakoskella 1.10. Olen siis itse näinä ko. päivinä tähystämässä.

 Palataan tähän keskiviikkona kun olen seuraavan kerran sähköpostia lukemassa.

 Yt,Mika

Terve,
eipä tilanne ole oleellisesti muuttunut, pari kertaa on tullut 50…100ml, mutta sen jälkeen taas ei mitään. Tietysti tuo 20. päivä tuntuisi paremmalta, jos se vain on mahdollinen. Jos tähystin on halkaisijaltaan sama tai pienempi kuin Aholla oli alkuvuodesta Koskikeskuksessa, niin voisi ajatella että se ei aiheuta mitään vahinkoa. Ainakin silloin tähystys oli ihan ”harmiton”.

PP

Epätoivoisena kysyin Saladin Alloussiltakin neuvoa, olisiko hänellä mahdollisesti kokemuksia ko. tilanteesta.

Dear PP,
sorry for the late response.
I cannot tell you anything about the postoperative progression because i don’t know which areas the colleague spared.The model is correct, however life and scheme are 2 pairs of shoes.
an endoscopic picture would help me more.

Doesn’t sound so amazing, when you still have to perform intermittent self catheterization. I’m sorry

best regards

Saladin Alloussi

Tilanne oli todella huono virtsauksen suhteen, jolloin päätettiin tähystää eturauhanen mahdollisten tukkeuman aiheuttajien selvittämiseksi.  Mitään erityistä ei kuitenkaan löytynyt.  Tähystys videoitiin ja video lähetettiin myös Alloussille kommentoitavaksi. Alla kommentti videosta:

Dear PP
actually looks quite good, except the lateral lobes in the apical part. The lateral and ventral lobes can get resected. But only to the level of the verumontanum. proximal of this collicle i wouldn’t resect anything.

Mika:
 Odotettu vastaus. Samoinhan eilen poliklinikallakin puhuttiin. Tietoisestihan apexiin jätettiin tuo n. 1cm siemenheittotiehyen eteen kudosta. Alloussi ehdottaa että uusintahöyläystä tähän kärkeen normaalille tasolle eli ” level of the verumontanum. proximal of this collicle i wouldn’t resect anything”. Minun ymmärtääkseni tässä on sitten kyseessä normaali TURP resektiotaso eli uskoakseni normaali siemensyöksy siinä tapauksessa todennäköisemmin menetetään. Eihän tuossa enää paljon väliin jääviä vaihtoehtoja olekaan.

Täydentävä höyläys voidaan toki tehdä, mutta ehkäpä seuraisin vielä muutaman viikon muuttuuko tilanne yhtään paremmaksi.

Moro,
Tuo Alloussin uusin ehdotus lienee sama asia kuin mistä kyselinkin aikaisemmin sähköpostilla ja taisi siitä vastanotollakin olla puhetta, elikkä siinä tutkimusselostuksessa kohta 3. Se vaikutti jo silloin vähän epäselvältä, kun kaikki termit eivät olleet minulle selviä ja siinä ikään kuin ei olisi ollut tuota varmuusetäisyyttä sivuilla ja yläpuolella.

Mainitsit, että jos tehdään tuon kohdan 3 mukaan, niin ollaan vakio TURPissa. Jos miettii kuinka tästä eteenpäin, niin minulle tulee mieleen kolme vaihtoehtoa:

1.       Pitäisi vielä yrittää selvittää mikä ero on epTURPin ja TURPin välillä, jokuhan siinä on pakko olla. Onko mahdollista, että noissa lyhyissä sanallisissa ohjeissa on jokin asia, missä on väärinymmärryksen mahdollisuus? Aika monta kertaa on tullut vastaan (ihan muissa yhteyksissä), että ohjeen kirjoittajalle jokin asia on täysin selvä (kun kirjoittaja sen tietää), mutta lukija voi tulkita asian eritavalla.

2.       Teillä on jo käytössä sama menetelmä kuin epTURPissa? Onko tässä suhteessa tietoa lopputuloksista?

3.       Koko tutkimus on väärennös?

Mielestäni tuo ensimmäinen kohta kuitenkin on todennäköisin ja siitä kannattaisi lähteä liikkeelle. Onnistuisiko, jos sinä (tai Tammela, kun tietää myös asiasta?)kysyisit suoraan Alloussilta asiasta. Minä olen vähän huono kyselemään, kun nuo termit ovat vieläkin vähän hakusessa ja minulla ei normaalista TURPistakaan ole tietoa mistä kudosta tarkalleen poistetaan.  Kait tuossa alla olevassa listassa kohdat 3 ja 5 ovat oleellisimmat selvitettävät?  Varmaan valokuvat, piirrokset tai video selvittäisi asiaa tarkemmin ja yksikäsitteisemmin kuin pelkkä selostus.  Alloussihan lupasi vastailla jo aikaisemmissa sähköposteissaan paikallisille kollegoille, jos tulee kysyttävää.  Ja kuten mainitsitkin, niin varmaan tässä kannattaa vielä hetki odotella ja katsoa, mutta olisi sitten tuo asia valmiiksi mahdollisimman selvä, jos itsestään paranemista ei tapahdu.

Sekin kiinnostaisi mikä epTURPin oletettu toimintamekanismi on.  Jotenkinhan aukon rakkoon päin täytyy sulkeutua, puristuuko koko eturauhanen kasaan ja sulkee reitin, vai  mitä tapahtuu?  Minulle ainakin on jäänyt se kuva, että noiden selostusten perusteella varmuusmarginaali tarvittaisiin vain alapuolella, mutta onko se oikea käsitys? Kuin luin egyptiläisten tutkimusta, niin siitä taas jäi sellainen käsitys, että varmuusmarginaali oli ympäriinsä, mutta lyhyempi, vain muutaman millimetrin pituinen.

Osaatko muuten sanoa mikä on tekstissä mainittu ”musculus ejaculatorius” ja mikä sen funktio on? 

Niin, ja vastaus siihen torstaiseen kysymykseesi on, että kaikki muu toimii, paitsi kusi ei kulje.

PP

Hyviä kysymyksiä. Minulle syntyi näkemieni vähäisten videoiden perusteella käsitys että varmuusmarginaali olisi myös kärjen sivujen osalta. Jos sen jättää vain alapuolelle niin en oikein ymmärrä miten se mahdollistaisi ejakulaation paremmin. Ero jää normaaliin TURP-menetelmään oikeastaan vain siinä ettei oteta apeksista niin syvältä että siementiehyisiin syntyy vauriota. Jos kollikuluksen edessä olevan kudoksen vain jättää höyläämättä niin luulisin että siemensyöksy kääntyy aika herkästi. Selvittelen asiaa lisää. Voin itsekin Aloussilta kysyä.

Yt, Mika